torstai 20. maaliskuuta 2014

Joskus uusi vaan on parempi kuin vanha...

Mä sain toimeksiannon asiakkaalta: muuttaa vanha hopeinen leikkelehaarukka sormukseksi. Tuommottinen se ol kun kuvassa keskellä... erittäin tukeva ja röpölöinen runko... suoraan sanottuna RUMA haarukka ;)

Mutta katsokaas miten sitten kävikään:


 Muutos haarukasta sormukseksi....

Haarukka oli yllättävän hankala työstää sormukseksi, sen varsi oli varsin paksu, ja luonnollisestikin kuvioita piti varoa... vaikka useampaan kertaan sitä hehkuttelin, oli työn ja tuskan takana saaha siittä väännettyä pyöreä. Mutta lopulta se antoi periksi ja jopa koko osui haluttuun kerta laakista :)

Ja tässä lopputulos sormukseksi juotettuna ja uudelleen patinoituna ja kiillotettuna:

Valmis sormus...

Siitä tuli NIIN kaunis <3 se oli kuin tehty tähän... ja tarkoitettukin jatkamaan oloaan sormuksena! Asiakas oli myös tyytyväinen :) isovanhempien peruja oleva haarukka pääsi nyt jokapäiväiseen käyttöön!

Tässä on minusta tämä toinen puoli näissä lusikka ym. koruissa... vaikka moni kritisoikin, kun aterimia "tärvellään"... niin joskus on ihan paikallaan, että esine nostetaan uuteen käyttöönsä... kuten tässäkin... muistot kulkevat nyt mukana joka hetkessä, eikä yksinäinen haarukka pölyty laatikossa.

Mitäpä mieltä olette sormuksesta ja aterinten muutoksista koruiksi ylipäätäänsä... hyvä vai huono asia?


17 kommenttia:

  1. Kaunis tuli, todella kaunis!
    Ja kyllä kannatan tällaisessa tapauksessa muokkaamista; itselläkin on sellainen pieni söpö haarukka, joka vaan oleskelee laatikossa - olisi se sormuksena somempi, tai rannekoruna...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) eikun vaan antamaan uus elämä haarukalle!

      Poista
  2. Kannatan muokkaamista, jos alkuperäinen esine muuten hautautuu jonnekin kaapin kätköihin. Tämä on valtavan ihana. En voi käsittää, kuinka olet saanut työstettyä noin paksua haarukanvartta. Siitä tuli kuitenkin jokaisen hikipisaran väärti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) kyllä siinä muutama ärräpääkin tais päästä...

      Poista
  3. Tietenkin käyttämättömät ruokahopeat kannattaa ottaa jokapäiväiseen käyttöön. Niiden työstämiseen tarvitaan vaan kärsivällisyyttä ja paljon sahanteriä :) Olipas muuten tutun näköinen haarukka, muistaisin että tuollaisia on ollut meilläkin kotona joskus - missähän lienevät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä :) tästä tul kyl niin nätti, että pitäs löytää itellekin moinen aterin!

      Poista
  4. Kyllä, ehdottomasti olen sitä mieltä, että laatikon uumenissa pölyttymässä olevat perintölusikat ja haarukat kannattaa joskus muotoilla uudelleen, VARSINKIN, jos tulos on näin kaunis! Sormus on ihana! <3

    VastaaPoista
  5. Mahdottoman kaunis <3 Ehdottomasti uusiokäyttöön tavarat, joilla tunnearvoa mutta tyyli on väärä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) hyvin sanottu, tuo tyyli on väärä!

      Poista
  6. Uusiokäyttöön vaan, tässä tapauksessa totisesti ainakin, kun on taitoa tehdä tuollainen!

    VastaaPoista
  7. Kyllä tässä tapauksessa ainakin kannatti panna haarukka sormukseksi, ei niin nätti haarukka, mutta upea sormus. Itse en omilla taidoillani kyllä uskalla ruveta ronkkimaan omia perintöaterimia. Ja (arkeologin luonteella) kaiken vähänkään vanhan hajottaminen tai uudelleen muokkaaminen on aikamoisen henkisen kynnyksen takana, vaikka niin saakin tehdä ja monesti jopa pitäisi :D Tuollaiset perintökalut kun tuppaavat jäämään laatikoihin lojumaan, niin parempihan se on kun käyttöön tulevat, jos niillä ei ole muuta kuin tunnearvoa.

    VastaaPoista
  8. Kyllä minun puolesta ainakin saa aterimista tehdä koruja, en näe mitään väärää :)

    VastaaPoista