sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Oppipoikana vko 1.

Tämä viikko on sitten kulunutkin työssäoppimisessa :)

Olen pienessä yhden sepän pajassa Helsingissä, paja on pieni, mutta todella moni homma siellä hoituu! Seppä on mukava ja rauhallinen :) opastaa siinä missä tarvii ja antaa mukavasti vastuuta, muttei odota mahdottomia. Passaa mulle, sillä en ole suuri hötkyilijä itsekkään.

Hommat ovat tällä viikolla olleet aikalailla korjauspainotteisia, vaan sitähän se pitkälti kultasepän työ on, joten en valita. Musta ne on ihan kivoja, vaikka moni pitää kurjana peruskaurana, joita tehdään odottaessa "parempaa". Mutta nää on haastavia, pitäs onnistua korjaamaan jollein rakas koru, ilman että tuhoaa mitään. Korjataan, muttei hävitetä historiaa... harvemmin korusta edes yritetään saada uuden näköistä, elämä saa näkyä!


 Tämän hopearannekorun sain ekana työnä käteeni :) piti lyhentää ja kiillottaa.
Sahattiin pätkä pois ja sit tehtiin uus kiinnitysaukko ja avot.

 Sepän omaa tuotantoa, pronssivalutöitä, joille viilaus, filssaus ja kiillotus.

 Diamangisormuksen (valkokultaa) koon pienennys ja kiillotus.

 Kultakellosta poistettiin kaiverrus, lopulta filssaus ja kiillotus, kuin uusi!
 

 Valkokultasormuksia, toiseen koon pienennys ja toisen suoristus (todellakin!).


 Kultasormuksen kivien (turkoosi) uusiminen ja kiillotus.

Tuossapä kuvasaldoa OSASTA tekemiäni korjaustöitä :) sillä ihan kaikkea en sentäs nää järkeväksi kuvata (enkä ees muista)! Mutta mukaan mahtuu vielä lukuisia sormusten koon muutoksia, ketjujen juotoksia ja korujen putsauksia jne. 

Saimma ukaasin pitää jonkin sortin kuvapäiväkirjaa harjoittelusta, että opettaja pysyy vähän hollilla mitä siellä teemme. Joten ajattelinpa samalla jakaa nämä teitin kanssa :).

Että tällättistä... blogissa voipi olla vähän hiljaisempaa nyt harjoittelun aikana, kun paljon omaa ei synny, mutta en minä teitiä kokonaan hylkää :)

Heippatirallaa,

18 kommenttia:

  1. käsitöitä parhaimmillaan...arkista varmaan, mutta kuten sanoit peruskauraa,ja hienosti osaat ottaa huomioon että lempikorun uudistaja ja korjaaja on aarteen äärellä, se on luottamustehtävä! mihin me jouduttais jollei ketään kiinnostais vanhan korjaaminen....kiitokset muuten sormuksista ovat ihastuttavia edelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että rinkulat mielyttää :) juuh, onhan se aikamoinen luottamus korjata noita.

      Poista
  2. Aikamoisen tällin saanut tuo yksi sormus, mihin lie joutunut! Hienosti on korjaushommat onnistuneet

    VastaaPoista
  3. Ai kun jaksaisit ja ehtisit kertoilla jatkossakin, nää on tosi mielenkiintosia!!

    VastaaPoista
  4. Tärkeää työtä tuo, pelastaa jonkun aarteita. :) Ja lopputulokset ovat hienoja!

    VastaaPoista
  5. WAU! Ihanaa "peruskauraa". Olet ollut todella ahkera ja saanut aikaan paljon ensimmäisellä viikolla (onnekas paja kun Sinut sai hommiin). - Mielenkiintoisen näköisiä nuo pääkallotkin. - En ymmärrä minkä läpi tuo suoristettava sormus on kulkeutunut! Ei ehkä ihan valssin, muttei paljon puutu. Uteloittaa myös, tuodaanko kultasepälle materiaalia, mistä toivotaan tehtävän jotakin uutta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä seppä tekee koruja myös vanhoista, niin uudistaen, kun sitten ihan sulattaen ja siitä uutta tehden.

      Poista
  6. Miten upeita noista vanhoista "reparoinnin" jälkeen tuleekaan! Varmasti asiakkaat tyytyväisiä, että korut taas käyttökunnossa entistä ehdompana :)

    VastaaPoista
  7. Minusta on mukava nähdä, miten vanhasta "kömöstä" saa upean uuden. Eikös se harjoittelupäiväkirja voisi olla ihan vaan tämä blogi, annat sille opelle vaan linkin ;)

    VastaaPoista
  8. Wau!! :)) Hienoa jälkeä.. susta tulee niiin pro vielä, että :) Mutta mitä on filssaus? Vai oliko se flissaus???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soon Wee hiomista :) eri karkeuksista hiomapaperia semmottisissa kapuloissa, elikkäs filsseissä.

      Poista
  9. Näitä oli hauska nähdä. Kyllä te olette ammattilaisia, saatte vanhat aarteet uudistettua upeiksi!

    VastaaPoista
  10. Hauskaa päästä katsomaan "kulissien taakse" mitä siellä kultasepänpajassa oikeasti tehdään.

    VastaaPoista
  11. Tosi mielenkiintoinen juttu taas. Hirvittäisi kyllä ruveta rustaamaan toisten aarteita, ei tosin taitokaan riittäisi :) Toivottavasti tuo yksi sormus ei ollut sormessa kun se noin vänkyräksi meni.

    VastaaPoista
  12. Hienoa työtä. Enoni on kultaseppä/kaivertaja. Hän on tehnyt mulle uusia koruja vanhoista "kullista"!!
    Mielenkiintoinen ammatti, jo nuorena tykkäsin hänen pajastaan. Se tuoksu/haju...ja ne mielenkiintoiset vempaimet elikkäs työkalut kiinnosti. Suvussa on muitakin seppiä. Oppisipa itsekin sormuksia ja ketjuja tekemään kunnolla.

    VastaaPoista
  13. Ihan ammatimaiseltahan näyttää "oppipojan" työskentely. On kyllä sormus saanut kyytiä, onneksi teit siitä uudenveroisen.
    Hyvää työviikkoa!

    VastaaPoista
  14. Kiittää hän :) eiköhän tätä sorttia tule vielä lisää, harjoittelua kuitenkin on toukokuun loppuun.

    VastaaPoista