sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Selätin PIINAN...

... jes! Ja johan olikin taistelu! Vuorokaus verta, hikeä ja kyyneleitä... ja yks lääketieteellinen diagnoosi...


No joo, useampi tunti män, että älys missä mennään... joskos en tiiä, onnistuiskos tuo heittäen ens kerrallakaan?! Uskomattoman hankalaa, eikä asiaa helpottanut potemani huimaus (lieventävä asianhaara ;D), jonka lääkäri tänään totes hyvänlaatuiseksi asentohuimaukseksi. Mutta sinnillä vedin!


Ja valmistuihan se, kaikki lenkit sotilaallisesti oikeaan suuntaan... jo vaan, on pirun helpp tehdä tuota väärin... purettu on varmaan metri ketjua tuon parinkymmenen sentin eestä!

Tää oli yks mun uudenvuoden lupauksista, opetella / oppia piina. Toinen on oppia sitomaan helminauha, ihan oikeaoppisesti silkkilankaan :) se vielä siis odottaa.... ja vaatinee ehkä muutaman ärräpään lisää!

Yötyöks män, mutta taas yksi opinnäytetyö suoritettu korunväsääjän uralla :)

Kauniita unia.

14 kommenttia:

  1. Onnea!

    Seuraava on kuule paljon paljon helpompi jo.

    VastaaPoista
  2. Hyvä, hyvä :-D Jens Pind on suosikkiketjuni niin ulkonäöltään kuin tekovaiheessa - sen aloituksen joudun joka kerta katsomaan 'paperista' ;-)

    VastaaPoista
  3. Onnittelut! Toi piina on kyl tosi piinaava :) Ja se on ihme että vaikka se nyt sujuu multa aika vaivattomasti, joudun myös aina katsomaan aloituksen "paperista"...en vaan saa sitä menemään oikein :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanaiset :) mä näin jo painajaisia, että joku täällä kommentoi, että eihän toi mikään piina oo ;D. Pitänee lähiaikoina treenata uudestaan!

    VastaaPoista
  5. Hieno tulos piinaavasta työstä! Onnittelut :)

    VastaaPoista
  6. Hyvä Tanja:) Itse selätin sen taistelun jälkeen 2008, nyt jo sujuu!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kiitos :) enpä ole vielä koruntekijää tavannut, jolta tuo olisi ehittäen sujunut, siksipä se kait meitä kiehtoo... kaunis haaste!

    VastaaPoista
  8. Onneksi olkoon piinan selätyksestä, tunnustan että luovutin :)
    Ihan mahdottoman hienoja lusikkakoruja tuolla aiemmin ja yleensäkin hopeatöitä. Ja tuo Henri jota huomasin tuttavallisesti Henkaksi nimittelemäni, on todella symppis.
    Ja vielä sananen asentohuimauksesta jos löydät käsiisi fysioterapeutin joka on tähän asiaan perehtynyt saat hyvän avun ja yksilölliset ohjeet.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Vikki :) Joo, mä itseasiassa sain fyssarin lähetteen jo päivystyksestä, huomenna uusiks lekuriin ja tarkemmat ohjeet. TODELLA kurja vaiva :( mutta mennään päivä kerrallaan.

    VastaaPoista
  10. Vau, itsellä vielä hakusessa Piinan kanssa vaikka sitä ollaan harjoteltukin jo...

    VastaaPoista
  11. Kyl mä luulen, et mäkin viel harjoittelen, kun uutta aloitan :) kiitos.

    VastaaPoista
  12. Tosi hieno tuo sun rannekoru! Mäkin sain piinan selätettyä mutta oli se vaikeeta, sain kans purkaa kymmeniä kertoja. Kiva kun kävit mun blogilla:-)

    VastaaPoista
  13. Kiitos Helinä... juuh :) haaste oli! Mutta aivan ihana malli.

    VastaaPoista
  14. kaunis koru on kyllä:)
    haluisin kans selättää sen....

    Jattu

    VastaaPoista